Suomeksi – Kuninkaanlinna

Kuninkaanlinna: historia

Kun linna oli uusi 1700-luvulla, se herätti huomiota Euroopassa. Se on pysynyt barokkityylin merkkirakennuksena. Vanha Kolme kruunua -linna paloi toukokuussa 1697. Tulipalo alkoi valtakunnansalin yläpuolisella ullakolla. Syytä ei saatu koskaan selville.

"Linna on kaunis, huomaan sen nyt. Sen rakennutti kuuluisa 1600-lukulainen arkkitehti Tessin. Se ei muistuta minkään muun matkojeni varrelle osuneen pääkaupungin linnaa. Varsinkin huoneiden mittasuhteet ovat kauniit ja arkkitehtonisesti taiteelliset: huoneiden pituus, leveys ja korkeus. Suuret salit ja salongit eivät mittasuhteidensa ansiosta vaikuta niin valtavilta ja korkeilta kuin useimmissa linnoissa, joissa on aika virallisen ikävää. Tukholman linnan salien mitat saavat ne näyttämän kotoisilta ja asuinkelpoisilta."

Näin kirjoitti ulkomainen lähettiläs Alexandra Kollontai päiväkirjaansa vuonna 1930 tapahtuneesta ensikohtaamisesta Tukholman kuninkaanlinnan kanssa. Jo ollessaan uusi linna herätti huomiota Euroopassa. Tukholman linna on kuuluu eurooppalaisen barokkityylin merkkirakennusten joukkoon. Sen historiaa ulottuu pitkälle. Mutta kuinka pitkälle?

Sveanmaan ydinalueen suojeleminen

Joidenkin mielestä Tukholman kuninkaanlinna in Euroopan vanhin edelleen kuninkaallisena virallisena residenssinä käytettävä, mutta tämä tietysti riippuu tarkastelukulmasta. Mälaren-järvi oli esihistoriallisena aikana Itämeren lahti, josta avautui useita salmia avomerelle. Kun maa nousi, yhteys merelle katkesi. Viikinkikauden päättyessä Mälaren-järven ja meren yhdisti enää kaksi väylää: Norrström ja Söderström. Eli kun hallitsi pääsyä Mälaren-järvelle, hallitsi samalla Mälardalen-laaksoa – Sveanmaan ydinaluetta. Siksi pääsy Mälaren-järvelle täytyi suojata. Paikka oli strateginen siinäkin mielessä, että se mahdollisti merenkulkutullimaksujen perimisen.

Löytöjä 900-luvulta

Tukholman kuninkaanlinnan nykyiselle paikalle oli rakennettu linna jo aikaisessa vaiheessa. Helgeandsholmenilla vuosina 1978–80 tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin merkkejä 900-luvun lopulta peräisin olevista puurakenteista. On tietysti vaikea tietää, mitä tarkoituksia varten nämä rakenteet oli pystytetty. Joidenkin mielestä löytö osoittaa, että Helgeandsholmen oli linnoitettu jo 900-luvulla. Varovaisempien arvioiden mukaan kyse on mereltä Mälaren-järvelle johtavan väylän paaluttamisesta. Nämä esteet ovat voineet olla miehitettyjä, mutta ei tiedetä, vartioitiinko niitä varuskunnan vai yhden henkilön voimin. On tietysti mahdollista, että jo 900-luvulla täällä oli yksinkertainen puinen linnoitus, joka kasvoi ja muuttui vuosisatojen kuluessa.

Puolustuslinnoitus laajenee

Vanhin todiste linnan olemassaolosta on Birger Jarlin vuonna 1252 lähettämä kirje pojalleen Valdemarille. 1300-luvulla linnoitus koostui korkeasta linnasta, joka oli varsinainen linna ja aatelistalo, sekä suuresta pohjoisen puolella sijaitsevasta esilinnasta. Vanhin osa oli keskustorni. 1300- ja 1400-luvuilla sekä 1500-luvun alussa linnaa piiritettiin useita kertoja. Linnan ja kaupungin kuuluisimman piirityksen järjesti Tanskan kuningas Kristian II tyranni maaliskuussa 1520. Sten Sture nuoremman leski Kristina Gyllenstierna luovutti linnan tanskalaisille vasta syksyllä. Tällöin Sturelle uskolliset aateliset, piispat ja porvarit tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin Suurtorilla (Tukholman verilöyly).

Puolustusta vahvistetaan

Kustaa Vaasan hallintokaudella muodostuu nykyaikainen Ruotsin kansallisvaltio. Tukholman linnasta tulee yksi kuninkaan residensseistä. Linnoitusta rakennetaan lähinnä puolustustarkoituksiin, ja sitä vahvistetaan edelleen. Rakennetaan esimerkiksi tykistötulta kestäviä valleja ja kuivahautoja etelä- ja länsipuolelle valloittamista vastaan puolustautumiseksi. Keskustorniin rakennetaan lisää kerroksia, jotka aseistetaan kanuunoilla. Linna oli pitkään Itämeren alueen vahvin linnoitus. Juhana III:n aikana linna muutetaan koristeelliseksi renessanssilinnaksi arkkitehti Willem Boyn suunnitelmien mukaisesti. Silloin sisustetaan esimerkiksi uusi kuninkaankerros, uusi linnankirkko ja uusi valtakunnansali. Katolinen kuningatar saa oman kappelin, rakennetaan pelikenttä ja uusi kylpylä sekä vanhaan tulee kuparinen kylpyallas.

Suurvallan moderni residenssi

Kustaa II Aadolfin aikana perustetaan keskusvirastoja ja hovi. Niille varataan tilaa linnan muurien sisäpuolelta. Linna oli tuolloin menettänyt puolustusasemansa, joten laadittiin perusteellisia uudistus- ja laajennussuunnitelmia. Suurvalta-Ruotsi saisi lopultakin edustavan ja modernin kuninkaallisen residenssin. Tiukan valtakunnantalouden vuoksi kesti pitkään, ennen kuin mitään merkittävää saatiin aikaan. Nicodemus Tessin nuorempi sai vasta vuonna 1690 toimeksiannon uudistaa linnan pohjoisen osan. Sinne suunnitellaan kuninkaallisia kerroksia. Koillisosassa sijaitseva linnankirkko halutaan uudistaa kokonaan. Tessin oli opiskellut arkkitehtuuria ja puutarhataidetta useita vuosia mantereella Ranskassa, Italiassa ja Englannissa. Kuningatar Kristiinan myötävaikutuksella hän pääsi Lorenzo Berninin oppilaaksi, joten hän sai vaikutteita Rooman pelkistetystä barokkiarkkitehtuurista. Palattuaan Ruotsiin ja Tukholmaan hän tiesi tarkalleen, millaiselta modernin palatsin pitää näyttää.

Linna tulessa

Sisustyöt olivat meneillään, kun tuhoisa tulipalo syttyi 7.5.1697 kello 14. Palon eteneminen käy ilmi yksityiskohtaisista oikeudenkäyntipöytäkirjoista ja todisteista. Esimerkiksi se tiedetään, että leskikuningatar Hedvig Eleonooran hovineidot olivat juuri lopettaneet ruokailun, kun ikkunan ulkopuolella oli sankkaa savua. Kun ikkuna avattiin, huomattiin että linna oli tulessa. Tanskan kuninkaan lähettiläs Bolle Luxdorph näki kaiken. Hän kuvailee, että järkyttynyt leskikuningatar pysyi hädin tuskin jaloillaan, joten hänet piti kantaa portaat alas.

Tornin kanuunat putosivat

Tuli levisi nopeasti myös keskustorniin. Kun kanuunat putosivat siitä leskikuningattaren viinikellariin, kuului korvia huumaava pamaus. Tulipalon syytä ei saatu koskaan selville. Tiedetään, että tulipalo alkoi valtakunnansalin yläpuolisella ullakolla, samoin se, että sen vartijat eivät olleet siellä tuona tuhoisana iltapäivänä. Palopäällikkö oli lähettänyt yhden vartijoista toimittamaan asiaa. Lisäksi yksi vartija oli poistunut vartiopaikaltaan ilman lupaa. Jokainen onnistui pelastautumaan linnasta, mutta aineelliset vahingot olivat suuret. Tulipalo tuhosi linnan vanhan osan ja vaurioitti uutta pohjoista osaa. Kun valtakunnanarkisto ja kirjasto syttyivät tuleen, useita mittaamattoman arvokkaita asiakirjoja, käsikirjoituksia ja kirjoja paloi poroksi.

Nopeaa jälleenrakentamista vaaditaan

Holhoojahallitus päätti jo tulipaloa seuranneena päivänä, että linna rakennetaan uudelleen. Tehtävä annettiin Nicodemus Tessin nuoremmalle. Tessin sai uuden linnan piirustukset valmiiksi jo kuuden viikon kuluttua tulipalosta, joten ne voitiin esitellä leskikuningattarelle. Arkkitehti oli samanaikaisesti saanut Tanskan kuninkaalta Kööpenhaminan kuninkaallisen palatsin suunnittelutoimeksiannon. Tämä sai Kaarle XII:n kiihtymään. Hänen mielestään Tukholman linna

"ei missään tapauksessa saa jäädä Tanskan linnaa jälkeen loistokkuudessa."

Tessinin suunnitelmien mukaan uuden linnan rakentaminen kestäisi kuusi vuotta, mutta rahapulan vuoksi aikaa kului lähes 60 vuotta. Linnan rakennustyöt olivat keskeytyksissä useita vuosia. Kun ne jälleen käynnistettiin, ne etenivät hitaasti. Nicodemus Tessin nuorempi menehtyi vuonna 1728, joten vastuu linnan rakentamisesta siirtyi hänen pojalleen Carl Gustaf Tessinille. Hän antoi töiden johtamisen arkkitehti Carl Hårlemanin vastuulle.

Kuningas Aadolf Fredrik ja kuningatar Loviisa Ulriika pääsivät muuttamaan nykyiseen Bernadotte-kerrokseen vasta vuonna 1754. Siihen saakka Riddarholmenilla sijaitseva Wrangelin palatsi oli toiminut kuningasperheen virallisena residenssinä. Pitkästä rakennusajasta huolimatta vuoden 1697 piirustuksia noudatettiin ainakin ulkokuoren osalta. Muodin vaihtelut vaikuttivat sisätiloihin, joten niissä näkyy nykyäänkin vierekkäin barokki- ja rokokoosisustuksia.

Alttari ja valtaistuin

Linnan kaupungille päin näkyvät julkisivut ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina tähän päivään saakka. Niillä on omat luonteensa. Pohjoinen pelkistetty julkisivu kaksinkertaisine pohjoiseen portaaliin johtavine ramppeineen hallitsee kaupunkikuvaa. Koristeellinen eteläinen julkisivu on muotoiltu roomalaisen riemukaaren tavoin ja varustettu Kaarle XII:ta ylistävin tekstein. Täältä noustaan koko rakennuksen korkuiseen eteläholviin. Siitä päästää linnan kahteen tärkeimpään seremoniahuonetilaan, jotka symboloivat maallista ja jumalallista valtaa: valtakunnansali ja linnan kirkko. Alttari ja valtaistuin toimivat napoina, joiden välillä hyvää yhteiskuntaa haluttiin kehittää. Länsipuoli on kuninkaan puoli sotaisine attribuutteineen sekä Ruotsin kuninkaiden mitaleineen Kustaa Vaasasta Kaarle XI:een. Itäinen miellyttävä ja epävirallinen merelle ja Logårdenin osoittava puoli oli kuningattaren.

Kuninkaanlinnaa ei rakennettu pelkästään Ruotsin monarkin ja hänen perheensä toimipaikaksi vaan koko Ruotsin keskushallintoa varten. Siksi tänne sisustettiin toimitilat Ruotsin hallitusta ja ministeriöitä varten. Myös kuninkaalliselle kirjastolle varattiin tilat linnan muurien sisäpuolelta.

Elävä linna

1800- ja 1900-luvuilla virastot, hallitus, valtiopäivät, ja kuninkaallinen kirjasto muuttivat pois linnasta. Vuonna 1981 kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia päättivät muuttaa täältä pois ja asettua Drottningholmin linnaan. Tukholman kuninkaanlinna pysyy edelleen elävänä linnana.

Se on kuningas Kaarle Kustaan virallinen residenssi, ja sitä käytetään valtionpäämiestasoiseen edustamiseen. Lisäksi kuninkaalla ja kuningattarella on täällä toimistonsa, samoin valtakunnanmarsalkan ja hovimarsalkan virastoilla.

Yläkuva: Kuninkaanlinnaa kuvaava kuparipakotustyö, taitelija Erik Dahlbergh, Suecia antiqua et hodierna -teoksesta. Kuva: Kuninkaallinen kirjasto

Linna on rakennettu barokkityyliin arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien pohjalta. Sen muoto tuo mieleen roomalaisen palatsin. Kuva: Raphael Stecksén

Ulommalla linnanpihalla järjestettävä vahdinvaihto ja vartioparaati ovat suosittuja nähtävyyksiä. Kuva: Raphael Stecksén

Kolme kruunua -linnan edeltäjän malli sellaisena kuin sen arvellaan olleen vuonna 1280. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kristian II (1481–1559), tunnetaan myös nimellä Kristian tyranni, oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas. Hän valloitti Tukholman linnan vuonna 1520 piirityksen jälkeen. Kuva: Ruotsin kansallismuseo

Kolme kruunua -linnan edeltäjän malli sellaisena kuin sen arvellaan olleen vuonna 1300. Tässä kuvassa se näkyy kaakosta hieman ylhäältäpäin. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Renessanssilinna Kolme kruunua Juhana III:n aikana vuonna 1663. Etualalla näkyy linnan pääsisäänkäynti ja valtakunnansalirakennus. Oikealla näkyy porttiholvi ja vasemmalla kuninkaan kerros. Malli: Lars Agger. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kolme kruunua -linnan malli sellaisena kuin se oli juuri ennen tulipaloa vuonna 1697. Tässä se näkyy pohjoisesta katseltuna. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kolme kruunua -linnaa kuvaava kuparipakotustyö, linnan palo 7.5.1697. Kuva: Kungliga Hovstaterna

Valkoinen meri sijaitsee linnan itäosassa. Nykyään kuningas ja kuningatar toivottavat vieraat tervetulleiksi virallisille päivällisille tässä salissa. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Victoria-salonki sisustettiin Kaarle XV:n aikana. Sisäseinien punasamettisissa tapeteissa on kuningatar Loviisa Ulriikan monogrammi kultaisena ja hopeisena. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kaarle XI:n galleria on barokkityylinen. Sen esikuva on Versailles'n peiligalleria. Täällä on vaikuttava kattomaalaus, joka kuvaa Kaarle XI:n Skånessa 1670-luvulla käymää sotaa. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kuningas Kaarle XVI Kustaa taiteilija Nelson Shanksin maalamassa muotokuvassa. Tilapäinen taiteilijan studio rakennettiin Bernadotte-kirjastoon. Kuva on otettu 17.5.1991. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kuva on otettu kuningatar Silvian 70-vuotispäivänä. Kuva: Julia Hetta

Visit us

Tervetuloa yhteen Euroopan suurimmista ja elävimmistä linnoista. Linna on Ruotsin kuninkaan residenssi. Suuri osa monarkian edustustilais...

Read more

Drottningholmin linna kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteiden luetteloon. Se on parhaiten säilynyt 1600-luvulla rakennettu kuninkaanlinna...

Read more

Vaasa-kuninkaiden ajalta peräisin olevalla Gripsholmilla on neljäsataavuotinen historia. Täällä on Ruotsin hienoimpiin kuuluva seurustelu...

Read more

Discover more at Suomeksi

Tervetuloa yhteen Euroopan suurimmista ja elävimmistä linnoista. Linna on Ruotsin kuninkaan residenssi. Suuri osa monarkian edustustilais...

Read more

Drottningholmin linna kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteiden luetteloon. Se on parhaiten säilynyt 1600-luvulla rakennettu kuninkaanlinna...

Read more

Vaasa-kuninkaiden ajalta peräisin olevalla Gripsholmilla on neljäsataavuotinen historia. Täällä on Ruotsin hienoimpiin kuuluva seurustelu...

Read more

Customer service

Opening hours: Closed