Gripsholmin linna

Gripsholmin linna: historia

Kuninkaallisia sukuriitoja, Kustaa III:n koristeellista joulunviettoa ja Kustaa Vaasan oma kotilinna. Gripsholmin linnasta ei puutu historiallista dramatiikkaa. Täytetyn leijonan nähnyt ei unohda sitä koskaan.

Massiivisen tiililinnan mielikuvitukselliset tornit Mälaren-järven rannalla kurottelevat Mariefredin pikkukaupunki-idyllin yläpuolelle. Gripsholmin linna näyttää monien mielestä siltä miltä oikean linnan tulee näyttää. Kun kulkee saleissa ja kiemurtelevilla käytävillä, kuulee historian siipien havinaa.

Nykyisen linnan historia alkaa vuonna 1537, kun kuningas Kustaa Vaasa rakennutti sen. Täällä oli linna jo 1300-luvulla. Se oli saanut nimensä rakennuttajansa valtakunnandrotsi Bo Jonsson Gripin mukaan.

Kustaa Vaasan asunto

Linna lahjoitettiin myöhäiskeskiajalla kartusiaaniluostarille, joka oli perustettu linnan maille paikkakunnalle nimeltään Pax Marie – Mariefred (Marian rauha). Reformaation yhteydessä luostari siirtyi valtiolle. Nykyisen linnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1537 rakennusmestari Henrik von Köllenin johdolla. Linnasta tuli uuden kansallisen puolustusjärjestelmän osa ja renessanssiruhtinas Kustaa Vaasan edustusasunto. Hänen poikansa Kaarle-herttuan aikana luotiin suuri valtakunnansali kattomaalauksineen ja muotokuvineen Kustaa Vaasasta sekä eurooppalaisista aikalaishallitsijoista. Se antaa mainion kuvan alkuperäisestä Gripsholmista. Linnan kuuluisin seurusteluhuone 1500-luvulta on Kaarle-herttuan kamari. Siellä on yksi Ruotsin parhaiten säilyneitä sisustuksia tältä aikakaudelta.

Eerik XIV istuu vangittuna

Gripsholmin linnassa on pian 500 vuoden aikana tapahtunut useita dramaattisia asioita. Täällä Eerik XIV piti veljeään Juhana III:a ja tämän vaimoa Katarina Jagellonicaa vangittuina vuodesta 1563 vuoteen 1567. Heidän lapsistaan kaksi (Isabella ja Sigismund) on syntynyt Gripsholmin linnassa. Kun Juhana syrjäytti Eerik XIV:n vuonna 1571, Eerik ja vaimonsa Kaarina Maununtytär lapsineen lukittiin tänne kahdeksi vuodeksi ennen kuin Eerik siirrettiin Västeråsiin.

70 vuotta myöhemmin leskikuningatar Maria Eleonooraa pidettiin täällä matkustuskiellossa hänen jouduttuaan ristiriitaan neuvoston kanssa ja epäillyksi yhteyden pitämisestä viholliseen. 22.7.1640 hän onnistui pakenemaan Gripsholmista yöllä porvariksi pukeutuneena. Pako päättyi Tanskaan.

"Puuteroi katon peruukillaan"

Kustaa III:n aikakaudella Gripsholmissa koettiin ilmeisesti sen loistokkain jakso ja oikeaa hovielämää. Kustaa III kirjoitti veljelleen Kaarle-herttualle Gripsholmista:

"Saavuin tänne tiistaina vaeltamaan esi-isieni keskuudessa. Kuvittelen palanneeni Kustaa I:n aikaan. Se tuottaa minulle sanoin kuvaamatonta riemua."

Kustaa III:n aikana täällä vietettiin suureellisia joulujuhlia, joita on kuvattu kirjeissä ja päiväkirjoissa. Hovin, palveluskunnan, matkatavaroiden ja huonekalujen kuljettaminen oli valtava ponnistus. Vuodelta 1775 peräisin olevien tietojen mukaan tarvittiin 95 hevosta ja 21 vaunut, joista kuusi oli pelkästään kuninkaan vaatteita varten. Kaikki eivät siirtyneet tänne Tukholman linnan mukavuuksien keskeltä mielellään. Kreivi von Fersen valitti eniten sitä että hän "puuteroi katon peruukillaan" kavaljeerisiipirakennuksen matalissa huoneissa.

Seuraelämää linnassa

Yleensä tällä oli kuitenkin mukavaa: seuraelämää, pelejä, leikkejä, kuten muistipelejä ja sokkosillaoloa, ääneenlukua kuningattaren sinisessä salongissa sekä metsästystä. Aikaa riitti myös rauhalliseen yksinoloon esimerkiksi kirjeiden kirjoittamista ja lukemista varten. Illallinen tarjoiltiin iltayhdeksältä. Syksyllä 1784 tarjoiltiin seuraavanlainen illallinen:

  • Vasikka-, kana- ja häränlihakeitto
  • Kapakalaa, vasikanlihaa ja erilaisia lintuja (metsoa, kananpoikaa, kalkkunaa ja ankkaa)
  • Tryffeliä ja oliiveja
  • Vihanneksia (herneitä, papuja ja kukkakaalia)​
  • Makaronia parmesaanijuustolla, voilla ja jauhoilla
  • Salaatti selleristä, keräsalaatista, endiiveistä ja häränkielestä
  • Leivonnaisia
  • Hilloja, viinirypäleitä ja sitruunoita

​Juomina 26 pulloa viiniä ja 14 kannullista ruokajuomaa.

Hevonen joululahjaksi

Kerrotaan, että Kustaa III lähti ennen joulua useita kertoja hevosreellä Gripsholmista 70 kilometrin päähän Tukholmaan ostamaan joululahjoja, jotka jaettiin jouluaattona iltapäivällä. Kustaa III:n veljen vaimo Hedvig Elisabet Charlotta kertoo joulusta 1779:

"Olemme saaneet mainioita joululahjoja. Varsinkin kuningas on antanut niitä. Hän on valinnut ne erinomaisen hyvällä maulla."

Esimerkiksi Kaarle-herttua sai tuona jouluna Gripsholmissa hevosen, mutta se ei suostunut nousemaan portaita pitkin saliin, jossa istuttiin.

Uusklassismin mestariteoksia

Kuninkaalla oli suuria suunnitelmia linnan varalta, mutta monia suunnitelluista muutoksista ei koskaan toteutettu. Tuolta ajalta on peräisin yhteen linnan torneista rakennettu teatteri. Nykyään kyseistä tornia kutsutaan teatteritorniksi. Jo vuosina 1772–73 Kustaa III antoi arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin toimeksiannon teatterin suunnittelemiseksi, mutta sitä pidettiin liian pienenä ja riittämättömänä, joten arkkitehti Erik Palmstedt sai vuonna 1781 tehtäväkseen piirtää uuden teatterin. Palmstedtin suunnittelema teatteri kuluu ruotsalaisen uusklassismin mestariteoksiin. Siinä intiimiys yhdistyy hienosti monumentaalisuuteen. Lavasteet ja koneet ovat peräisin Kustaan ajoilta.

Kustaa IV Aadolf pidätetään

Loistelias hovielämä katosi Gripsholmista jo muutamia vuosia ennen Kustaa III:n kuolemaa. Juhlat, tanssiaiset, leikit ja näytelmät tuntuivat kovin kaukaisilta, kun vuonna 1809 linnassa tapahtui Ruotsin historian dramaattinen käänne. Kun Ruotsi oli menettänyt Suomen Venäjälle, kuningas Kustaa IV Aadolf pidätettiin ja vietiin Gripsholmin linnaan. Häntä pidettiin siellä kotiarestissa yhdeksän kuukautta. Täällä hän allekirjoitti kruunustaluopumisilmoituksensa. Hän teki sen konseljihuoneessa nähtävillä olevan kirjoituspöydän ääressä, jonka pöytälevyssä on norsunluuta, helmiäistä ja kilpikonnan kilpi. Joulukuussa 1809 Kustaa IV Aadolf perheineen poistui Ruotsista palaamatta sinne enää koskaan.

Linna saa uudet vaatteet

1800-luvun lopulla useita huoneita uudistettiin tuonaikaisten restaurointiperiaatteiden mukaisesti. Vuonna 1889 perustettu Gripsholm-yhdistys teetti vuosina 1891–99 linnassa laajoja muutoksia arkkitehti Fredrik Lilljekvistin piirustusten mukaisesti. Linnalle haluttiin palauttaa 1500-luvun ulkonäkö ja hieman sen renessanssiluonnetta. Vanhoja sisustuksen yksityiskohtia palautettiin näkyviin mahdollisuuksien mukaan. Menetettyjä yksityiskohtia korvattiin 1500-luvulta peräisin olevilla, mutta jotka kuitenkin olivat peräisin muualta. Restauroiminen herätti keskustelua. Monet kriitikot, kuten kirjailija Verner von Heidenstam, pitivät sitä liian laajamittaisena ja surivat vanhojen kulttuurikerrostumien pyyhkimistä pois.

Leijona, jota ei unohda ikinä

Nykyään linna on yleisömagneetti. Monet saapuvat tänne ihailemaan salien loistoa, eläytymään seinien historiaan tai tutustumaan suureen muotokuvakokoelmaan. Yksi linnan suosituista nähtävyyksistä on täytetty leijona 1700-luvulta. Mielenkiinnon syynä on se, että leijonan täyttämisestä vastannut konservaattori ei ilmeisesti koskaan ollut nähnyt elävää leijonaa, joten lopputulos ei juuri vastaa nykyistä käsitystä leijonista. Kun sen on nähnyt, sitä ei unohda koskaan.

Yläkuva: Gripsholmin linnaa kuvaava kuparipakotustyö, Erik Dahlbergh, Suecia antiqua et hodierna -teoksesta. Kuva: Kuninkaallinen kirjasto

Nykyisen linnan historia alkaa vuonna 1537, kun kuningas Kustaa Vaasa rakennutti sen. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Erik XIV

Muotokuvassa näkyvä Eerik XIV piti veljeään Juhana III:a vangittuna täällä. Eerik XIV ja hänen vaimonsa Kaarina Maununtytär vangittiin muutama vuosi myöhemmin. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Gustav III

Kustaa III:n muotokuva. Hänen hallintokaudellaan Gripsholmin linnassa koettiin sen loistokkain jakso ja juhlittiin joulua ylellisesti. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Gustav III:s runda salong.

Pyöreässä salongissa näkyy Kustaa III:n ja hänen aikalaishallitsijoidensa muotokuvia. Huonetta kutsutaan myös valkoiseksi salongiksi. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kavaljersflygeln på tredje våningen

Kolmannen kerroksen kavaljeerisiipirakennus. Kreivi von Fersenin kerrotaan valittaneen, että Kustaa III "puuteroi katon peruukillaan" kavaljeerisiipirakennuksen matalissa huoneissa. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Gustav III:s teater

Kustaa III:n teatteri on yksi Euroopan parhaiten säilyneitä 1700-luvun teattereita. Kustaa III rakennutti sen yhteen linnan pyöreistä renessanssitorneista. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Kaarle-herttuan kamari on yksi linnan kuuluisimmista 1500-lukulaisista seurusteluhuoneista. Siellä on yksi Ruotsin parhaiten säilyneitä sisustuksia tältä aikakaudelta. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Gripsholmin linnassa on useita kiemurtelevia käytäviä, joilla tuntuu historian siipien havinaa. Kuva: Kate Gabor

Täytetty leijona. Leijonan täyttämisestä vastannut konservaattori ei ilmeisesti koskaan ollut nähnyt elävää leijonaa, ja sen huomaa lopputuloksesta. Kuva: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna

Visit us

Dungeons, armouries, canons, a stuffed lion. Hundreds of portraits, following you with their eyes down the winding corridors... bring you...

Read more

Discover more at Gripsholmin linna

Gripsholmin linnassa odottaa sisustusta ja taidetta neljältä vuosisadalta. Linna rakennettiin 1500-luvulla osaksi kansallista puolustusjä...

Read more

Kuninkaallisia sukuriitoja, Kustaa III:n koristeellista joulunviettoa ja Kustaa Vaasan oma kotilinna. Gripsholmin linnasta ei puutu histo...

Read more

Customer service

Opening hours: Closed